Talk:Pedagoginen opas
From EduWiki
Contents |
Rakenteesta
Muutin otsakkeen Ammatilliset perusvalmiudet otsikoksi Tietotekniset perusvalmiudet, koska aiempi otsake oli minusta harhaanjohtava. Liisa 2. marraskuuta 2006 kello 06.05 (EET)
Teemu Likonen kommentoi
Kävin koko pedagogisen oppaan läpi ja muutin suorat konekirjoituslainausmerkit (" ") ortografisesti oikeiksi launausmerkeiksi (” ”). Ohjelmointikielen syntaksiin jätin tietysti suorat lainausmerkit. Muutin myös oikean ajatusviivan (–) paikkoihin, joihin se kuuluu, esimerkiksi rajakohtailmauksiin ”luokilla 1–9” yms.
Liisan mietteitä kokonaisuudesta
Tekninen ja pedagoginen opas ovat meidän kahden osiomme työnimiä. Tulisiko niitä lukijan kannalta kirjoittaa auki tarkemmin? Tuo aukikirjoittaminen saattaisi selkiyttää osioitakin ja niiden suhteita? Tekninen osio kattaa vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmien perusteet ja Linuxin sekä tvt-strategian ja ohjelmistohankinnan oppilaitosten kannalta. Pedagoginen osio käy läpi opetuksessa ja opiskelussa käyttökelpoisia ohjelmistoja sekä tieto- ja viestintätekniikan perustaitotasojen määrityksiä ja tvt:n kytköksiä eri oppiaineiden opetussuunnitelmiin. Lisäksi mukana ovat tietokoneen ajokortit ja ohjelmointi.(ajattelen tässä ääneen kirjoittamalla...)
Mietin, voisiko pedagogiseen osioon tehdä toisenlaisen rakenteen. Jos tämä osio on erityisesti opettajille suunnattu, voi olla etteivät he lue teknistä osiota, joten perusasiat olisi kerrattava. Minusta molemmat osiot tarvitsevät termistönselitysosan, jotta peruskäsitteet voi tarkistaa siitä nopeasti.
Niko: Tarkoitatko sanasto-tyylistä taulukko-osaa?
Pedagoginen osio voisi koostua esim: 1. tvt:n käyttö opetuksessa ja opiskelussa 2. oppilaan tvt-taitotasojen määritykset 3. VALO-ohjelmistot opetuksessa ja opiskelussa. Tämän osion aloittaisin vertailutaulukolla, jolloin opettaja saisi nopeasti käsityksen siitä, kuinka monipuolinen VALO-tarjonta jo on. (en tiedä tarvitaanko win-ohjelmalistauksia, mutta ehkä tarvitaan, jolleivät opettajat muuten ymmärrä minkälaisesta sovelluksesta on kyse). Sitten seuraisi yksittäisten ohjelmistojen napakat, samanmuotoiset esittelyt tyypeittäin. Ohjelmistoista kerrottaisiin aina samat perustiedot: nimi, mistä saa, lisenssityyppi, käyttöalue/kohde, kohderyhmän ikä (jos relevantti) jne. Julkaisua varten ottaisin perusvalikoiman ja vain perustiedot yhdellä näyttökaappauksella. Verkkoon/wikiin kehittäisin kuvaussapluunan, jonka pohjalta ohjelmistokuvausten pankkia voisi kasvattaa ajan kanssa. Siellä ruutukaappauksia voisi olla useampiakin ja ohjelmiston kuvaukset seikkaperäisempiä. Mitä muut tuumitte?
Tiina 23.10.: Kannatan Liisan rakenteellista ehdotusta. Sisältö painottuu näin yleisemmälle käyttäjän tasolle (lue: opetuksen kehittämisestä yleensä kiinnostuneet opettajat) ja toimii myös itsenäisenä ilman teknistä osiota. Tiiviit ohjelmistoesittelyt riittää näin ollen + täydentyvä osuus verkko-oppaaseen/wikiin.
Otto, Niko: Rakennetta nyt muutettu tähän suuntaan
Moodlen, FLE 3:n ja muiden avoimen lähdekoodin verkkotyöskentelyalustojen esittely puuttuu. Niitä ei mainita lainkaan?
Niko: Olin ajatellut tätä Teemu Leinoselle, mutta hän on niin kiireinen. Yritän itse kirjoittaa hieman.
Otto: Kysyin pientä tekstiä Moodlesta eräältä sen suomenkieliseltä kehittäjältä, jonka tunnen, ja joka itse asiassa on suomenkielen opettaja ammatiltaan. Moodle-teksti on siis tulossa!
Tiina 6.11.: Moodle-tekstiä ei näy vielä, onko tulossa? Moodle on mainittu ja linkkinä ainoastaan koontitaulukossa.
Sivulla 4 kappaleen lopussa on edelleen: "Yhteenveto -edullisuus -ammatillinen kehittäminen -osaamisen visio – jaettu osallisuus" Näistä kuitenkin vain edullisuudesta on tekstiä. Tuleeko tekstiä ammatilliseen kehittämiseen ja osaamisen visioon vai pitäiskö ne poistaa?
Kommentia Johdantoon
Kirjoittelin auki näitä etuja joita listasin ITK 2002 esitelmässäni (http://www2.uiah.fi/~tleinone/itk_2002.html) -Teemu 19. lokakuuta 2006 kello 08.49 (EEST) Vapaiden ja avoimen lähdekoodin käyttöä opetuksessa voidaan perustella sekä pedagogisilla syillä että teknis-hallinnollisin perustein.
Pedagogisesti arvokkaana voidaan pitää sitä, että käytettäessä vapaita ja avoimia ohjelmistoja opitaan ensisijaisesti tieto- ja viestintätekniikan periaatteita ja käsitteitä eikä tietyn valmistajan ohjelmistoja.
Niko: Jos tarkkoja ollaan niin tämä ei pidä paikkaansa, kaikkia välineitä voi opetuksessa käyttää joko ns. oikein tai väärin (oli kyseessä Valo-ohjelma tai ei). Luultavasti tilanne on tämä, koska opettajat jotka ovat itse valinneet valo-ohjelman optusvälineekseen ovat itse niin tiedostavia, että osaavat opettaa ko. tavalla.
Opittaessa periaatteet useammalla samaan tarkoitukseen suunnitellulla ohjelmalla oppilaiden on helppo siirtyä yhden valmistajan tuotteesta toiseen.
Niko: Tämä on validi ja hyvä lähtökohta, varsinkin esim tekstinkäsittely ja internetselainten kanssa.
Vapaita ja avoimia ohjelmistoja voidaan myös vapaasti yhdistellä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi oppimateriaalien ja ohjelmistojen yhteen liittämisen. Osana oppimateriaalia voidaan käyttää esimerkiksi ohjelmistoa tai simulaatiota, jolla voi kokeilla ja testata oppimateriaalissa esitettyjä asioita.
Niko: Tämä ei aukea minulle, olisiko esimerkki paikallaan?
Vapaat ja avoimet ohjelmistot myös mahdollistavat uudella tavalla opettajien ja oppilaiden luovuuden. Jos joku toiminto jossakin ohjelmassa ei miellytä, voivat opettajat ja oppilaat tutkia kehittäjäyhteisön dokumentaatiosta vastausta sille, miksi kyseinen toiminto on tällä tavalla toteutettu. Asiasta enemmän kiinnostuvat opettajat ja oppilaat voivat ”kuoria” ohjelmiston kehittäjien sipulia vielä enemmän ja päätyä jopa esittämään parannuksia tai tekemään niitä johonkin ohjelmaan. Tällä tavalla vapaiden ja avoimien ohjelmistojen käyttöä osaltaan korostaa kriittistä suhtautumista työkaluihin ja tietoon.
Niko: Tämä on varmasti koko avoimuuden tavoite
Oppiminen, oivaltaminen ja kehitys perustuvat aina siihen, että tutustumme aikaisempien sukupolvien työn tuloksiin, tutkimme niitä, keskustelemme niistä ja kehitämme niitä edelleen. Ohjelmistoista vain avoimet ja vapaat ohjelmat mahdollistavat tämän meille.
Pohdittaessa kannattaako oppilaitoksen panostaa vapaisiin ja avoimiin ohjelmistoihin ovat teknis-hallinnolliset kysymykset keskeisiä. Useat syyt puolustavat niihin siirtymistä.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tarjonta kattaa nykyisin suuren osan tieto- ja viestintäteknisistä tarpeista oppilaitoksissa. Ehdottomasti tärkeimpiä ohjelmia oppilaitoksissa ovat www-selain ja toimistosovellukset. Näiden lisäksi oppilaitoksissa käytetään paljon oppimisalustoja, jotka vaativat opettajan ja oppilaan koneilta vain www-selaimen.
Niko: Tämä pitää varmasti paikkansa, peruskoulussa taas oppilaiden ja opettajien tarve ohjelmistoihin on laajempi.
Teknis-hallinnollisesta näkökulmasta avoimen lähdekoodin ohjelmat mahdollistavat useamman tarjoajan kilpailuttamisen. Arvokkaana voidaan nähdä myös se, että investoinnit jäävät paikalliseen talouteen eivätkä karkaa merten taakse. Avoimen lähdekoodin kehitysprosessista johtuen myös ohjelmien päivitykset ovat välittömästä saatavilla. Myös lisenssihallinnan helppous helpottaa hallintoa. Melko kiistattomasti avoimen lähdekoodin ohjelmat tulevat myös edullisemmaksi varsinkin pidemmällä aikajänteellä.
Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat tarjoavat myös yksinkertaisesti lisää monipuolisuutta ohjelmavalintoihin - ja pienenevien resurssien kanssa kamppaileville mahdollisuuden käyttää siitä huolimatta monipuolisia tietoteknisiä työvälineitä.
Avoimen tiedostomuodot
..kirjoitettu tekniseen oppaaseen. --OK 7. marraskuuta 2006 kello 11.05 (EET)
Oppaan koko
Opas on nyt 45 A4-sivua pitkä. Tulisiko painettavasta versiosta jättää pois jotain? Mielestäni olisi parasta jos wikiin jätetään nykyinen, laaja sisältö mutta painettavaan oppaaseen laitetaan ainakin hieman lyhyemmät ohjelmistokuvaukset (ainakin GCompriksen osalta).--OK 2. marraskuuta 2006 kello 16.30 (EET)
Olen samaa mieltä, kuvauksia voisi tiivistää roimastikin. --Niko 2. marraskuuta 2006 kello 20.40 (EET)
Minäkin kannatan kompaktimpaa painettua versiota ja yksityiskohtaisempaa verkkoversiota. Liisa 6. marraskuuta 2006 kello 06.54 (EET)
Tiina kannattaa tiiviimpää painettua myös. Ohjelmistokuvauksia kannattaa lyhentää.
kirjoittajat
Miten kirjoittajat tulisi mainita? Nykyinen listaus on vaikealukuinen. --OK 10. marraskuuta 2006 kello 09.20 (EET)
T.L: Muutin sen luetelman muotoon; ainakin se on himpun verran luettavampi. --Teemu L 10. marraskuuta 2006 kello 12.29 (EET)
Oppaan koko ja muoto
Oppaan koko on ilman sisällysluetteloa n.35 sivua.
