LTSP kouluissa
From EduWiki
Contents |
Avoimet ohjelmistot ja LTSP kouluissa
Tiina-Riitta Rantanen Hypermedialaboratorio Tampereen yliopisto
Johdanto
Monet suomalaiset koulut ovat nykyisin hankalassa tilanteessa: atk-laitteisto on vanhentunut ja osin jopa käyttökelvoton, mutta samaan aikaan tarve hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa kasvaa. Kuntatalouden ja koulujen kohtaamien budjettirajoitteiden tiukentuessa kouluilla ei aina ole varaa investoida uusiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tarjota helpotusta koulujen budjettirajoitteisiin, sillä niiden käytöstä ei peritä lainkaan lisenssimaksuja. Käyttäjän näkökulmasta tärkein ero avoimien ja kaupallisten ohjelmistojen välillä onkin juuri lisensointitapa. Kun kaupallinen ohjelmistolisenssi antaa käyttäjälleen erittäin rajatut mahdollisuudet käyttää ko. ohjelmistoa (esim. kuinka pitkäksi ajanjaksoksi tai kuinka moneen koneeseen ohjelmistotuote voidaan asentaa), avoimen lähdekoodin lisenssi antaa puolestaan käyttäjälle mahdollisuuden muokata, jakaa ja kopioida ohjelmistoa vapaasti.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käytetään suomalaisissa kouluissa melko paljon kaupallisten ohjelmistojen rinnalla. Viime aikoina kuitenkin muutamissa Suomen kouluissa on siirrytty käyttämään laajamittaisesti avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Avoimiin ohjelmistoihin perustuva LTSP-järjestelmä on otettu käyttöön muun muassa Noormarkussa (Noormarkun yhteiskoulu), Kangasalla (Suoraman koulu), Vihdissä (Vihdin yhteiskoulu ja Vihdin yhteiskoulun lukio), Jämsässä (Vitikkalan koulu), Lohjalla (Tytyrin koulu) ja Hollolassa (Hollolan lukio). Kouluissa on siis tehty kaksi erilaista muutosta koulun tvt-järjestelmään:
- on siirrytty avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön
- on siirrytty PC-keskeisestä ratkaisusta palvelinkeskeiseen LTSP-pääteratkaisuun.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot?
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot (open source software, OSS) tai lyhyemmin avoimet ohjelmistot ovat tavallisia tietokoneohjelmistoja, joita useimmat meistä ovat käyttäneet. Ero kaupallisiin (suljetun lähdekoodin) ohjelmistoihin on lisensointitavassa: siinä missä suljetun lähdekoodin lisenssi rajoittaa mahdollisuuksia käyttää tai kopioida ohjelmistoa, avoimen lähdekoodin lisenssi nimenomaan antaa nämä oikeudet. Tarkemmin sanoen, se antaa oikeuden kopioida, muokata ja jakaa ohjelmiston alkuperäistä lähdekoodia. Tavallisessa käytössä ei voi erottaa onko ohjelmisto avoin vai suljettu. Tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on Linux-käyttöjärjestelmä, jonka kehittämisen Linus Torvalds aloitti Helsingin yliopistossa opiskellessaan.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot soveltuvat hyvin opetuskäyttöön. Kouluissa avoimia ohjelmistoja voidaankin käyttää yksittäisissä käyttötilanteissa kuten tekstinkäsittelyssä ja koulun koko järjestelmä, kuten tietokoneluokat ja palvelimet, voidaan päivittää avoimilla ohjelmistoilla toimiviksi. Avoimen lähdekoodin ohjelmistotarjonta on kattava ja pelkästään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttämällä voidaan mainiosti saavuttaa nykypäivän koulujen tvt-käytön opetustavoitteet. Taulukossa 1 esitellään avoimia ohjelmistovaihtoehtoja muutamille yleisesti käytetyille kaupallisille ohjelmistoille.
Avoimien ohjelmistojen valinnassa painaa käytännössä kustannushyötyjen lisäksi myös vapaus valita palveluntarjoaja, tietoturva-asiat, mahdollisuus ohjelmien räätälöintiin sekä lisenssien helppokäyttöisyys. Koska avoimen lähdekoodin lisenssi antaa mahdollisuuden kopioida, muokata ja jakaa ohjelmistoja vapaasti, koulun henkilökunta ja oppilaat voivat rajoituksetta asentaa koulun käytössä olevat ohjelmistot myös omille kotikoneilleen.
| Ohjelmistotyyppi | Kaupallinen ohjelmisto | Avoin ohjelmisto |
|---|---|---|
| Käyttöjärjestelmä | Windows 9x, 2000, XP | Linux (Ubuntu, Debian, etc.) |
| Toimisto-ohjelmisto | Microsoft Office | OpenOffice |
| Sähköpostiohjelma | Microsoft Outlook Express | Mozilla Thunderbird |
| Internet-selain | Internet Explorer | Mozilla Firefox |
| Kuvankäsittely-ohjelmisto | Adobe Photoshop, Paint Shop Pro | Gimp |
| Www-suunnittelu | Microsoft Front Page, Macromedia Dreamweaver | Nvu |
| Luokanhallintaohjelmisto | Netop School | iTalc |
LTSP-järjestelmä?
LTSP (Linux Terminal Server Project)-järjestelmässä kaikki ohjelmistot sijaitsevat palvelimella, jossa kaikki varsinainen tietojenkäsittely tapahtuu. Kaikki tiedostot ja ohjelmat sijaitsevat palvelimella. LTSP-järjestelmä perustuu Linux-palvelimiin sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Palvelimelta välittyy vain kuva työasemiin , ohuisiin päätteisiin, jotka korvaavat perinteiset PC-työasemat. Kun käyttäjä käynnistää työaseman eli päätteen, pääte ottaa yhteyttä palvelimeen ja käynnistää ohjelmat palvelimen avulla.
LTSP-järjestelmä on kustannustehokas vaihtoehto verrattuna tavanomaiseen kaupallisiin ohjelmistoihin perustuvaan PC-ympäristöön. Kustannussäästöjä järjestelmässä saadaan sekä ohjelmisto- että laitekustannuksissa: avointen ohjelmistojen lisenssit ovat ilmaisia ja kiintolevyttömät ohuet päätteet ovat hankintahinnaltaan edullisempia kuin perinteiset PC-tietokoneet. Laitekustannuksissa saatava säästö on vielä suurempi, jos järjestelmässä käytetään työpäätteinä koulun tai kunnan vanhentuneita PC-koneita.
LTSP-järjestelmässä ylläpito on helppoa: kaikki ylläpito ja päivitys tehdään palvelimelle, jolloin säästytään kymmenien yksittäisten työasemien ylläpitotyöltä. Lisäksi voidaan mm. ottaa varmuuskopiot palvelimelta keskitetysti. Oppilaat eivät pääse sotkemaan järjestelmäasetuksia eikä kiintolevyjä tarvitse eheyttää. Avoimuudesta on sekin hyöty, ettei viruksista ole harmia, mikä vähentää myös osaltaan ylläpitotyön määrää.
Avoimiin ohjelmistoihin perustuva palvelinkeskeinen järjestelmä mahdollistaa koulun yksilöllisiin opetustarpeisiin räätälöidyn henkilökohtaisen työpöydän opettajille ja oppilaille, joka näkyy kaikilta työpäätteiltä samanlaisena. Järjestelmä mahdollistaa myös henkilökohtaisen työpöydän etäkäytön, jolloin opettajat ja oppilaat voivat kirjautua käyttäjätunnuksellaan omalle työpöydälleen miltä tahansa Internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta (esim. kotikoneelta).
Suomalaisissa kouluissa on saatu hyviä kokemuksia avoimiin ohjelmistoihin perustuvasta LTSP-järjestelmästä (Linux Terminal Server Project), joka tarjoaa ratkaisuja koulujen tietotekniikan käytön yleisimpiin haasteisiin.
Case-esittelyt
Case 1: Noormarkku
Noormarkku on Porin kupeessa sijaitseva 6200 asukkaan kunta. Kunnan kouluverkko muodostuu 5 alakoulusta ja yhdestä yläkoulusta.
Taustaa
Noormarkun yhteiskoulu (yläkoulu) ja Finpyyn koulu (alakoulu) muodostavat yhdessä yli 500 oppilaan ja 38 opettajan koulukeskuksen, jossa annetaan opetusta perusopetuksen luokille 1-9. Molemmat koulut saneerattiin 1990-luvun lopulla. Luokkatiloihin vedettiin parikaapelit ja koulujen lähiverkot yhdistettiin valokuidulla. Pian kuitenkin huomattiin, että koulukeskuksen atk-järjestelmä ei toiminut. Sen ylläpito oli vaivalloista, kallista ja käytännössä mahdotonta. Virusten nopea lisääntyminen vuonna 2003 vielä pahensi tilannetta. Koska työasemien ja ohjelmistojen täydellinen uusiminen olisi tullut hyvin kalliiksi, päätettiin rohkeasti kokeilla avoimen lähdekoodin ohjelmia.
Koulun LTSP-järjestelmä
Ensimmäiset kokeilut aloitettiin keväällä 2003. Lähiverkon Linux-palvelimelle asennettiin LTSP-järjestelmä. Vuoden 2003 aikana vanhoja Windows 95/98 työasemia muutettiin vähitellen tyhmiksi päätteiksi. Uusia LTSP-työasemia on verkossa 30 kpl ja vanhoista koneista muunnettuja päätteitä noin 20 kpl. Vanhoja, kiintolevyllisiä Windows 95/98 työasemia on edelleen käytössä 15 kpl. Käyttäjiä lähiverkossa on noin 600.
Käyttöjärjestelmänä toimi kokeilun alkuvaiheessa Fedora, josta siirryttiin Ubuntuun heti sen ilmestyttyä. Koulukeskuksessa on käytössä laaja skaala erilaisia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja: mm. Open Office, Gimp, Firefox, Nvu, Gaim ja Gcompris-opetusohjelmia. Koulukeskuksen LTSP-järjestelmän tekninen ratkaisu koostuu kahdesta LTSP-palvelimesta sekä vara- ja palomuuripalvelimesta. Päätteitä tällä hetkellä koulukeskuksessa on noin 90 kappaletta.
LTSP-järjestelmä on käytössä myös koulun hallinnon puolella. Noormarkun kouluille hankittiin syksyllä 2005 Multi-Primus hallinto-ohjelma, joka toimii Linux-palvelimella. Työasemina on sekä LTSP-päätteitä että Windows-työasemia. LTSP-päätteiden määrää pyritään jatkossa lisäämään koulun hallinnossa.
LTSP-järjestelmän hyödyt
Käytäntö on osoittanut, että järjestelmän ylläpito on vaivatonta: Linux-palvelin on erittäin luotettava eikä ohuet päätteet tarvitse huoltoa. Ohjelmistojen asentaminen ja päivittäminen on helppoa Ubuntun ohjelmapakettien hallinnalla. Asennukset ja päivitykset tehdään vain palvelimelle, jonka jälkeen ne ovat käytössä kaikissa palvelimeen liitetyissä työpäätteissä. Kiintolevyjä ei tarvitse eheyttää (ohuet päätteet ovat kiintolevyttömiä). Atk-ylläpitäjän tehtävät koostuvatkin lähinnä ohjelmistojen päivittämisestä yhdelle koneelle, käyttöopastuksesta, käyttäjätunnusten jakamisesta ja ylläpidosta sekä uusien laitteiden liittämisestä verkkoon.
Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on oma henkilökohtainen työpöytä, joka avautuu jokaiselta päätteeltä samanlaisena. Käyttäjät eivät pääse sotkemaan työasemiaan omilla ohjelmillaan tai järjestelmäasetuksia muuttamalla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat ilmaisia eikä virustorjuntaohjelmiakaan ole tarvittu, jolloin ohjelmistohankinnoista säästyneet rahat on voitu käyttää laitehankintoihin.
Myönteiset kokemukset ja Satakunnan liitolta saatu EU-hankerahoitus ovat johtaneet siihen, että vuoteen 2007 mennessä LTSP-järjestelmä tulee kattamaan kaikki Noormarkun koulut. Samasta syystä avoimet ohjelmistot ovat levinneet myös naapurikuntien koulujen luokkahuoneisiin: ko. järjestelmään on siirrytty Pomarkun yläkoulussa ja lukiossa, Siikaisten yläkoulussa ja keskustan alakoulussa sekä Nauvon ruotsinkielisessä alakoulussa ja yläkoulussa.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Yhteensopivuusongelmia on ollut jonkin verran. Esimerkiksi Noormarkun koulutoimessa käytössä oleva WSOY:n Opit-palvelu ei toimi Linux-alustalla. USB-muistin käytössä oli ongelmia, jotka on korjattu kevään 2006 aikana.
Kustannuksista
Vuonna 2003 vanhoja Windows 95 ja Windows 98 kiintolevyllisiä työasemia (kustannukset 0 €) muutettiin ohuiksi päätteiksi. Näitä vanhoja työasemia on koululla edelleen käytössä LTSP-päätteinä 15 kappaletta. Koulun LTSP-järjestelmää on laajennettu hankkimalla vähitellen uusia päätelaitteita (pääte + 17" TFT-näyttö 400 €/kpl).
Koulun palvelimen (2xXeon 4 Gt RAM 4x200 Gt) hankintahinta oli 2100 € ja sille asennettujen avointen ohjelmistojen lisenssit ovat ilmaisia (0 €).
Kuva 1. Kuvakaappaus Noormarkun yhteiskoulun työpöydästä.
Koulun yhteyshenkilö
Lehtori Alpo Välimaa e-mail: alpo.valimaa ÄT edu.noormarkku.fi
Case 2: Vihti
Vihti on Länsi-Uudellamaalla sijaitseva, 26000 asukkaan muuttovoittokunta. Vihdissä on kaksi keskustaa, Vihdin kirkonkylä ja Nummela. Kunnan kouluverkko muodostuu 14 alakoulusta, 3 yläkoulusta ja 2 lukiosta.
Taustaa
Vuonna 2002 järjestetyssä ITK-konferenssissa Vihdin yhteiskoulun rehtori innostui LTSP-ideasta, jonka avulla Vihdin kunnan koulujen heikkenevän ja jo silläkin hetkellä vähäisen tietokonekannan aiheuttamat ongelmat voitaisiin saada hallintaan. Vuonna 2003 koululla otettiinkin LTSP-järjestelmän käytön ensiaskeleet Linux Mandrake –käyttöjärjestelmään nojautuen. Lukuvuonna 2004-05 yhdessä koulun luokassa oli käytössä Skolelinux. Järjestelmässä oli kuitenkin paljon ongelmia, kuten jatkuva kaatuilu, epäselvä käyttöliittymä, tallennus- ja tulostusongelmat sekä opetusohjelmien puute. Nämä lukuisat ongelmat johtivat siihen, että Skolelinux-luokkaa ei juurikaan haluttu käyttää. Ongelmista ja hankaluuksista huolimatta koululla havaittiin LTSP-järjestelmässä piilevät mahdollisuudet ja kokeiluja sen parissa haluttiin jatkaa. Järjestelmän houkuttelevuutta lisäsivät myös kaupallisten ohjelmistojen laitteiston kapasiteetille asettamien vaatimusten kasvaminen sekä koulujen suppeat budjetit.
Koulun LTSP-järjestelmä
Positiiviset Linux-kokemukset, LTSP-järjestelmän toimintavarmuus ja laajennusmahdollisuudet johtivat avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja palvelinkeskeisen tietotekniikkajärjestelmän käyttöönottoon Vihdin koulutoimessa. Kolmivaiheinen Vihdin kunnan tukema LTSP-pilottihanke käynnistyi syksyllä 2005. Pilottihankkeen tavoitteena on saada kaikkien koulujen käyttöön opetukseen soveltuvat tietokoneet. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeeseen osallistuu 2 koulua: Vihdin yhteiskoulu, joka on 500 oppilaan ja 40 opettajan yläkoulu sekä Vihdin yhteiskoulun lukio, jossa 160 oppilasta ja 20 opettajaa. Pilottihankkeen toisessa vaiheessa LTSP-järjestelmää laajennetaan kattamaan osa Vihdin alakouluista ja uudisrakennuksista.
LTSP-pilottihankkeen ensimmäisen vaiheen Vihdin koulutoimelle toteutti Opinsys Oy. Tavoitteina toteutuksessa olivat aikaisempien investointien hyödyntäminen, käyttäjäystävällisyys sekä vaivaton ylläpito. Koululle haluttiin rakentaa järjestelmä, jossa Linux ja Windows muodostavat eheän ja tasapainoisen kokonaisuuden - käyttäjät voisivat kirjautua sisään molempiin käyttöjärjestelmiin samalla käyttäjätunnuksella ja käyttäjillä olisi pääsy omaan kotikansioonsa sekä Windowsista että Linuxista tiedostojen tallentamista ja käyttöä varten. Lisäksi tavoitteena oli saada ajettua muutamia Windows-ympäristöön tarkoitettuja opetusohjelmia Linux-käyttöjärjestelmässä. Lähtökohtana hankkeessa oli tuottaa yksinkertainen ja selkeä työpöytä edellisten jatkuvasti muuttuvien ja sekavien työpöytien tilalle: työpöydälle haluttiin vain ohjelmien pikakuvakkeet ja linkit salasanan vaihtoon, USB-muistiin ja omiin tiedostoihin.
Ensimmäisessä pilottihankkeen vaiheessa LTSP-järjestelmän tekninen ratkaisu koostuu noin 50 päätteestä, kahdesta LTSP-palvelimesta. Lisäksi järjestelmään on liitetty levy-, kirjautumis- ja WINS-palvelimet. Käyttöjärjestelmäksi on valittu Kubuntu, jonka xfce-työpöytä on räätälöity koulutoimen tarpeiden mukaiseksi. Käytössä on pääosin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja: toimisto-ohjelmistona toimii OpenOffice, kuvankäsittelyohjelmistona Gimp ja internet-selaimena käytetään Firefoxia. Lähinnä opetusohjelmiin liittyvien yhteensopivuusongelmien vuoksi käytetään emulaattoriohjelmaa (Win4Lin), jonka avulla Windows-pohjaisia sovelluksia voidaan pyörittää Linux-alustalla. Vihdin oppilailla on lisäksi käytössään joitakin työasemia muihin käyttöympäristöihin, joille he voivat kirjautua käyttäen omaa käyttäjätunnustaan.
LTSP-järjestelmän hyödyt
LTSP-järjestelmä on havaittu Vihdin koulutoimessa helposti ylläpidettäväksi järjestelmäksi, joka mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Järjestelmä onkin ATK-tukihenkilön mukaan toiminut moitteetta alun pienten säätöjen jälkeen. Järjestelmän ylläpito koostuu lähinnä käyttäjätunnusten luomisesta, unohtuneiden salasanojen nollauksesta ja päivityksien asentamisesta. Järjestelmäpäivitysten hallinta on yksinkertaista ja luotettavaa ja koska työpöytä on yksinkertainen ja lukittu, loppukäyttäjien aiheuttama ylläpito on poistunut käytännössä kokonaan. LTSP-järjestelmä on havaittu myös taloudelliseksi: kunnan hallinnolta poistuvia koneita voidaan käyttää työpäätteinä (ohuina päätteinä), jolloin saavutetaan säästöjä laitekustannuksissa.
LTSP-järjestelmän toimintavarmuus on ollut Vihdissä erinomainen. Opettajien mukaan koneet käynnistyvät moitteetta, eikä yhtäaikainen internetin käyttökään ole aiheuttanut järjestelmän toiminnan hidastumista. Käyttäjätunnukset toimivat tavoitteiden mukaan ja sekä oppilaat että opettajat voivat kirjautua sisään samalla tunnuksella molempiin käytössä oleviin käyttöjärjestelmiin. USB-muistia on käytetty hyvin vähän, mutta sen avulla on siirretty muutaman kerran opettajan materiaalia oppilaiden käyttöön ongelmitta (esim. skannattujen kuvien siirtäminen USB-muistin avulla oppilaiden kotikansioihin jatkotyöskentelyä varten). Skannereita ja digikameroita ei järjestelmässä vielä ole, mutta laitteita on tarkoitus hankkia lukuvuonna 2006-07.
Järjestelmä on myös helppokäyttöinen ja se tarjoaa oman selkeän työpöydän jokaiselle opettajalle ja oppilaalle, joka avautuu miltä tahansa päätteeltä aina samanlaisena, ts. oppilaat ja opettajat ovat vapautuneet järjestelmän myötä luokkariippuvuudesta. Kotikansiot löytyvät molemmista käyttöjärjestelmistä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa etäkäytön: opettajat ja oppilaat voivat kirjautua omalle työpöydälleen miltä tahansa Internetiin kytketyltä tietokoneelta.
Opettajat ovat olleet tyytyväisiä myös LTSP-järjestelmän Windows-osioon, joka mahdollistaa ennen ohjelmistosiirtymää käytössä olleiden opetusohjelmien käytön myös LTSP-järjestelmässä. Tavoitteena on laajentaa järjestelmää lukuvuonna 2006-07 avoimilla opetusohjelmilla ja luokanhallintaohjelmalla.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Heti järjestelmän asentamisen jälkeen oli joitakin teknisiä ongelmia mm. palvelimen kanssa (esim. kaatuilua), mutta ongelmat saatiin nopeasti hallintaan. Tällä hetkellä ohuissa päätteissä ei ole äänitukea, mutta tavoitteena on lukuvuonna 2006-07 laajentaa järjestelmää siten, että äänet ja multimedia saadaan toimimaan ainakin osassa työpäätteistä.
Joitakin yhteensopivuusongelmia on ollut myös OpenOfficen ja Microsoft Officen välillä. Nämä ongelmat saadaan korjattua opettamalla käyttäjille yhdenmukaisen tiedostomuodon käyttö, jolloin tiedostot saadaan näkymään molemmissa ohjelmistoissa.
Kustannuksista
LTSP-pilottihankkeen ensimmäinen vaihe tuli maksamaan kokonaisuudessaan noin 14 000€. Päätteitä järjestelmään asennettiin 50 kappaletta, jolloin yhden päätteen hankintahinta oli noin 280€.
Kuva 2. Kuvakaappaus Vihdin yhteiskoulun työpöydästä.
Koulun yhteyshenkilöt
Rehtori Timo Tuomi timo.tuomi ÄT vihti.fi Atk-tuki Juha Ängeslevä juha.angesleva ÄT vihti.fi
Case 3: Kangasala
Kangasala on Pirkanmaalla, Tampereen kupeessa sijaitseva 26000 asukkaan kunta. Sahalahti liitettiin Kangasalan kuntaan kuntaliitoksessa 1.1.2005. Kunnan kouluverkko muodostuu 12 alakoulusta, 2 yläkoulusta, 1 lukiosta ja 1 erityiskoulusta. Microsoftin Learning Gateway –hanke on käynnissä alueen kouluissa.
Taustaa
Noin 500 oppilaan ja 24 oppilaan muodostamassa Suoraman koulussa (alakoulu) huomattiin syksyllä vuonna 2005, että koulun atk-järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi. Laitekanta oli vanhentunut koostuen 50 Windows 95/98 työasemasta. Uusimmatkin laitteet olivat 7 vuotta vanhoja, jotka eivät enää toimineet verkossa, kun laitteiston kapasiteetti ei riittänyt edes ajan tasalla olevan virustorjuntaohjelmiston pyörittämiseen. Käytössä olevan Windows NT4 –palvelimen ylläpito aiheutti paljon päänvaivaa. ”Vanha Windows NT4 -palvelin ei pysynyt pystyssä päivääkään ilman tukitoimia. Lähes joka tunti putosi verkosta pois useita koneita mikä tietysti hankaloitti opiskelua”, kertoo atk-järjestelmistä vastaava luokanopettaja Kari Veijola.
Koulussa pohdittiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja koulun atk-järjestelmää vaivaaviin ongelmiin. Kaupallisiin ohjelmistoihin perustuva työpöytäkeskeinen ratkaisu olisi tullut koululle liian kalliiksi, koska se olisi tarkoittanut kaikkien oppilaskäytössä olleiden koneiden uusimista ja niihin tarvittavien ohjelmistolisenssien hankkimista. Suoraman koulun vanhempainyhdistyksessä esitettiin ajatus LTSP-järjestelmän käyttöönotosta. Hankintahinta tälle järjestelmälle: noin 11 000 euroa.
Koulun LTSP-järjestelmä
Vuoden 2005 lopussa Suoraman koululla otettiin käyttöön avoimiin ohjelmistoihin perustuva palvelinkeskeinen ratkaisu eli LTSP-järjestelmä. Koululle hankittiin uusi palvelin ja uudet verkkokortit vanhoihin työasemiin. Palvelimeen asennettiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, kuten Linux-käyttöjärjestelmä CentOS, OpenOffice –toimisto-ohjelmisto, Gimp –kuvankäsittelyohjelmisto ja Mozilla Firefox –internetselain. Teknisen ratkaisun toteutti paikallinen it-alan yritys Newision Oy.
Palvelimeen liitettiin LTSP-järjestelmää asennettaessa 30 päätettä, mutta lähitulevaisuudessa on tavoitteena laajentaa tietokonejärjestelmää kattamaan 50 päätettä ja ulkoistaa palvelimen ylläpito järjestelmän asentaneelle yritykselle. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen Newision Oy:n palveluita on tarvittu muutaman kerran ohjelmien päivittämisessä ja tulostinongelmien vuoksi.
Koululla on kaksi eri verkkoa: luokkahuonekäytössä toimii Linux-verkko ja hallinnon koneilla Windows-verkko. LTSP-järjestelmää voidaan tarpeen tullen laajentaa. Esimerkiksi jokaiseen luokkahuoneeseen pystytään asentamaan 4 työpäätettä.
LTSP-järjestelmän hyödyt
Muutamassa opettajien kokouksessa on tutustuttu avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön. Varsinaista koulutusta ei ohjelmistojen käytössä ole erikseen järjestetty, koska esimerkiksi OpenOfficen on havaittu toimivan kaupallisen toimisto-ohjelmiston tavoin. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on oma henkilökohtainen käyttäjätunnus ja työpöytänäkymä. Oppilaiden mukaan koneet toimivat nopeammin kuin aikaisemmin. Sekä oppilaat että opettajat ovat olleet erityisen tyytyväisiä siihen, että järjestelmä ei kaatuile eikä virusongelmiakaan ole.
Järjestelmän tietoturvan taso on hyvä, eikä virustorjuntaohjelmistolle ole tarvetta. Taloudellisia hyötyjä ollaan saavutettu avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssien ilmaisuudella ja LTSP-ratkaisun mahdollistamalla vanhentuneen atk-laitteiston kierrätyskäytöllä. Jopa 7 vuotta vanhoja tietokoneita voidaan käyttää järjestelmässä työpäätteinä. Luokanopettaja Kari Veijolan mukaan vanhat koneet toimivat järjestelmässä uuden veroisesti.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Tärkein ongelma nykyisessä tietokonejärjestelmässä on yhteensopivuusongelmat Windowsin ja Linuxin välillä. Ennen käytössä olleet opetusohjelmat eivät ole yhteensopivia Linux-käyttöjärjestelmän kanssa, mutta tavoitteena on hankkia koululle korvaavia avoimia opetusohjelmia. Yhteensopivuusongelmien vuoksi myös suurin osa laitteistosta on kytketty Windows-koneisiin. Koululla on käytössä ns. multimedianurkkaus, jossa on kaksi Windows-konetta sekä yksi Mac-kone, sekä viisi siirreltävää esityskärryä, jotka sisältävät mm. kannettavan Windows-koneen, videotykin ja dokumenttikameran. Yhteensopivuusongelmia ollaan kierretty myös Edu.net-palvelun avulla: oppilaat siirtävät tiedostoja Windows-koneista Edu.net-palveluun, jossa jokaisella oppilaalla on oma ”kotisivu”. Edu.netin kautta oppilaat voivat sitten esimerkiksi esittää esitelmänsä LTSP-päätteillä.
Lisäksi on ilmennyt tulostinongelmia, jotka johtuivat lähinnä siitä, että koulun verkossa on tulostin, jota ei ole varsinaisesti tarkoitettu verkkotulostimeksi. Tulostinongelma on ratkennut, kun Newision Oy rakensi koululle työkalun, jolla koulu voi tulevaisuudessa itse korjata tällaiset viat.
Kuva 3. Kuvakaappaus Suoraman koulun työpöydästä.
Kustannuksista
Kangasalan koulun laskelmien mukaan LTSP-järjestelmä säästää kustannuksissa myös pitkällä aikavälillä. PC-keskeinen ja kaupallisiin ohjelmistoihin perustuva järjestelmä konevuokrineen ja ylläpitoineen maksaisi koululle neljän vuoden aikana noin 84 000 €. Nykyisen koulun käytössä olevan avoimiin ohjelmistoihin perustuvan palvelinkeskeisen järjestelmän kustannukset neljässä vuodessa ovat laskelmien mukaan noin 19 100 €, jolloin neljän vuoden aikana saavutetaan 64 900 € suuruiset kustannussäästöt.
Koulun yhteyshenkilö
Luokanopettaja Kari Veijola kari.veijola ÄT kangasala.fi
Case 4: Jämsä
Jämsä on Päijänteen rannalla sijaitseva 15000 asukkaan kaupunki. Jämsän kouluverkko muodostuu 13 alakoulusta, 2 yläkoulusta ja 1 lukiosta.
Taustaa
Vitikkalan koulu (noin 400 oppilaan alakoulu) otti viime elokuussa käyttöön sekä uuden koulurakennuksen että palvelinkeskeisen avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuvan tietokonejärjestelmän. Uuden koulun tekniikkahankintoja tehdessä haluttiin panostaa laitteisiin, jotta laitekanta ei rajoittaisi oppilaiden hyvällä tasolla olevan tvt-osaamisen hyödyntämismahdollisuuksia.
Vitikkalan koulun rehtori Pentti Pirhonen, joka on toiminut aktiivisesti tietotekniikan parissa yli kaksikymmentä vuotta, tapasi vuoden 2005 ITK-konferenssissa Hämeenlinnassa kollegoja Noormarkun yhteiskoulusta, jotka kertoivat Noormarkun LTSP-järjestelmästä. Vitikkalan koulun rehtori ja atk-vastaava kävivät myös tutustumassa Noormarkun yhteiskoulussa tehtyihin tvt-ratkaisuihin paikan päällä. Vierailu Noormarkun yhteiskoulussa johti vakuuttumiseen siitä, että avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin perustuva palvelinkeskeinen järjestelmä sopii myös Vitikkalan koululle. Vitikkalassa oli seurattu jo pidemmän aikaa Linux-päätteiden käyttöä sekä käyttöjärjestelmän kehittymistä ja Noormarkun kokemukset vakuuttivat siitä että oli aika siirtyä LTSP-järjestelmän käyttöön.
Koulun LTSP-järjestelmä
Syksyllä Vitikkalan koulu teki tarjouskilpailun ja Opinsys Oy toimitti koululle noin 30 ohutta päätettä ja asensi järjestelmän JamIT-Tieto Oy:n hankkimaan palvelinlaitteeseen. JamIT-Tieto Oy on tietotekniikan tukipalveluja tarjoava yhtiö, jonka omistajia ovat mm. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit sekä Kuhmoisten kunta ja joka on mukana useissa Vitikkalan koulun tietotekniikkahankkeissa. Opinsysin toimittamien työpäätteiden lisäksi noin 30 vanhaa Pentium II –tason tietokonetta otettiin käyttöön järjestelmässä päätelaitteina. Vanhat koneet muuntuivat ohuiksi päätteiksi poistamalla niistä kiintolevyt ja ne käynnistyvät käynnistyslevykkeeltä. Tammikuun alussa 2006 tehtiin järjestelmän tekninen käyttöönotto. Saman vuoden tammi- ja helmikuussa annettiin käyttökoulutusta ja samalla räätälöitiin koulun opetustarpeisiin sopiva työpöytäympäristö.
Päätepalvelimessa pyörii käyttöjärjestelmä Ubuntu Linux ja avoimen lähdekoodin sovellusohjelmistoja kuten OpenOffice, Gimp ja Firefox. Ohjelmistovalikoima on tarvelähtöinen ja minimalistinen: vain tarvittavat ohjelmistot löytyvät palvelimelta ja tarpeen mukaan niitä otetaan käyttöön lisää. Kaikki käytössä olevat ohjelmistot ovat suomenkielisiä. LTSP-palvelimen lisäksi koululla on käytössä mediapalvelin. Opettajilla on käytössään myös Windows-pohjaiset kannettavat. Samaan aikaan Linux-järjestelmän rakentamisen kanssa opettajien kannettaviin asennettiin avoin OpenOffice –toimisto-ohjelmistopaketti, joka on toiminut hyvin eikä yhteensopivuusongelmia Windows-ohjelmien kanssa ole juuri esiintynyt. Suosituksena koulussa on Firefox-selaimen käyttö.
LTSP-järjestelmän hyödyt
Avoimiin ohjelmistoihin perustuva LTSP-järjestelmä on kustannustehokas. Samalla rahalla saadaan enemmän laitteita, koska ohuet päätteet ovat edullisempia kuin tavalliset tietokoneet (PC:t) ja avoimen lähdekoodin ohjelmistolisenssi on ilmainen. Vanhentunutta laitekantaakin voidaan järjestelmässä hyödyntää ohuina päätteinä. ”Rahalla saadaan enemmän koneita ja koulumaailmassa määrä on tärkeä pointti.”, Mika Huujärvi kertoo.
Vitikkalan koulun tarpeisiin räätälöityyn pelkistettyyn ja helppokäyttöiseen työpöytään ollaan koulussa tyytyväisiä. ”Työpöydät eivät ole täynnä sälää. Tämä nostaa työtehoa”, kiittelee Mika Huujärvi. Jokaisella käyttäjällä on oma tunnus, jolla sisäänkirjautuessa saa näkyville aina oman työpöydän.
Järjestelmän ylläpidosta vastaa JamIT-Tieto Oy ja Jämsän kaupungin pedagoginen atk-tukihenkilö, jolle Linux ei ole ennestään tuttu käyttöjärjestelmä. Ylläpidon tiimoilta Vitikkalan koulu tekee edelleen paljon yhteistyötä Opinsys Oy:n kanssa. Palvelinkeskeinen ratkaisu säästää ylläpitoon vaadittavan työn ja rahan määrää, kun kymmenien koneiden sijasta ohjelmistopäivitykset tehdään vain yhdelle palvelimelle. Vuosittaisilla palvelimen rutiinipäivityksillä pärjätään jo pitkälle. Avointen ohjelmistojen käytön on nähty myös lisäävän turvallisuutta: viruksista ei ole ollut harmia eikä virustorjuntaohjelmistollekaan ole tarvetta, mikä myös osaltaan vähentää ylläpitotyön tarvetta.
Opettajien kohdalla käyttöönotto on ollut ongelmaton. Opettajien näkökulmasta tärkeintä onkin, että koneet toimivat ja eivät kaatuile. Vitikkalan koulun tietokoneluokka on myös hiljainen eikä tavallisista tietokoneista lähtevää hurinaa ole kuultavissa, vaikka kaikki koneet ovat päällä. Opetusta ei häiritse näppäimistön naputuksesta syntyvää ääntä lukuun ottamatta juuri muut äänet. Tämä johtuu siitä, että ohuissa päätteissä ei ole kiintolevyä. Päätteet tuottavat lämpöä ja kuluttavat sähköä vähemmän kuin tavalliset PC-laitteet. Onkin mahdollista, että PC-laitteiden sijasta ohuita päätteitä käyttämällä voidaan pitkällä aikavälillä säästää myös sähkö- ja remonttikustannuksissa. Ohuiden päätteiden käyttöikä on myös pidempi kuin PC-laitteilla.
Vitikkalan koulu käyttää opetushallituksen palvelimella sijaitsevaa erityisopetukseen kehitettyä Java-pohjaista Neure-ohjelmaa, joka tarvitsee myös äänitukea. Hyvää pääteympäristössä toimivaa Java-äänijärjestelmää ei ollut olemassa, joten sellaisen rakensi Opinsys ja nyt äänituki on käytössä.
Järjestelmä mahdollistaa myös oman työpöydän etäkäytön opettajille ja oppilaille. Tarkoituksena onkin jatkossa tuoda etäkäyttömahdollisuus järjestelmään mukaan, jolloin koulun työpöydän saa verkkoyhteyden kautta myös kotikoneelle.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Suurimpana ongelmana koululla nähdään yhteensopivuusongelmat Windows-sovellusten ja Linux-käyttöjärjestelmän kanssa. Yleisesti ottaen suljettuihin standardeihin perustuva tietojenkäsittely nähdään koulussa ongelmallisena. Tärkein kehityskohde onkin saada Windows-sovellukset (kuten erityisopetusohjelmisto Lexia) toimimaan LTSP-ympäristössä.
Digikameroiden liittäminen ei järjestelmässä vielä aina onnistu, riippuen kameran merkistä. Lisäksi ongelmana pidetään sitä, ettei ohuissa päätteissä voi käyttää CD- eikä DVD-levyjä.
Kuva 4. Kuvakaappaus Vitikkalan koulun työpöydästä.
Kustannuksista
Vitikkalan koulun LTSP-järjestelmän hankintakustannukset laitepuolella olivat yhteensä noin 18 800 euroa. Tähän hintaan sisältyy LTSP-palvelin, 30 päätelaitetta (ohuet päätteet), näyttöä, näppäimistöä ja hiirtä. Järjestelmässä päätelaitteina käytettävien koulun vanhojen koneiden osalta ei aiheutunut laitekustannuksia.
Koulun yhteyshenkilö
ATK-vastaava, Opettaja Mika Huujärvi mika.huujarvi ÄT jamsa.fi
Case 5: Lohja
Lohja on keskellä Länsi-Uuttamaata sijaitseva noin 36 000 asukkaan kaupunki. Lohjan kouluverkko muodostuu 23 alakoulusta, 5 yläkoulusta ja 3 lukiosta.
Taustaa
Lohjan Asemanpellon koulussa otettiin käyttöön vuonna 2003 palvelinluokka tavalliseen tyhjentyneeseen opetusluokkaan, jossa yksi palvelin pyöritti 12 päätettä. Käyttöönoton syinä olivat aikaisemmat positiiviset Linux-kokemukset ja tarve palvelinkeskeiselle järjestelmälle, jossa yhdeltä koneelta voidaan hoitaa tietokoneohjelmistojen asennukset ja päivitykset. Myös taloudellinen näkökulma oli käyttöönoton syynä: LTSP-järjestelmän käyttöönotto koululla oli käytännössä ilmainen.
Asemanpellon koulun LTSP-luokkahuoneessa käyttöjärjestelmänä toimi Gentoo ja tekstinkäsittelyohjelmistona Abiword. Opetusohjelmia löydettiin verkosta. Asemanpellon koulussa on käytössä myös oma Windows-pohjainen atk-luokka.
LTSP-järjestelmään oltiin koulussa tyytyväisiä. Tosin alkuvaiheessa oli ongelmia verkon hitauden kanssa. Käyttöönottovuonna oli koululla otettu juuri käyttöön WSOY:n Opit-työkalu, joka ei tukenut silloin eikä tue edelleenkään Linux-käyttöjärjestelmää. Koululla toiminut luokanopettaja Simo Parviainen sai kuitenkin Opitin toimimaan Linuxissa. Kun Parviainen siirtyi Asemanpellon koululta Lohjan tietohallinnon puolelle, LTSP-järjestelmän ylläpitoon ei löytynyt jatkajaa. Tällä hetkellä Asemanpellon koululla kolme työpäätettä on liitetty Tytyrin koulun palvelimeen.
Koulun LTSP-järjestelmä
Lohjan Tytyrin koulun musiikkiluokkaan rakennettiin LTSP-järjestelmä keväällä 2005. LTSP-palvelin tehtiin tavallisesta työasemasta ja päätteinä toimivat vanhat jo käytöstä poistetut työasemat (noin 10 kpl, Pentium-prosessoreiden suoritusteho 120-166Mhz). Vuoden 2005 syksyllä koululle tehtiin kokonaan uusi atk-luokka, johon saatiin kaupungin tietohallinnosta tehokkaampi palvelin ja järjestelmää laajennettiin HP:n ohuilla päätteillä (10 kpl). Palvelimena Tytyrissä on HP Proliant ml350 (2 Gt muistia ja 40 Gt:n kovalevy) ja verkkokortteina on kaksi 1 Gt:n korttia. Koulun verkon nopeus on 100 Mt. Koulun palvelimeen on tällä hetkellä liitetty yhteensä 20 ohutta päätettä, joista puolet on tehty koulun vanhentuneista PC-laitteista. HP:n ohuita päätelaitteita koululla on käytössä 10 kpl. LTSP-verkkoon on liitetty myös kaksi koulun vanhaa tulostinta.
Palvelimella käyttöjärjestelmänä toimii oppilaitoskäyttöön räätälöity Linux K-12 LTSP Fedora Core 4, joka on tarkoitus päivittää kesän 2006 aikana Fedora Core 5:en. Palvelimeen on asennettu useita avoimia ohjelmistoja: Firefox, Opera, Abiword, Gimp, Scribus ja opetusohjelmia (Celestia, Tuxmath, Tuxpaint, Gcompris, K-hangman, Turtle jne.).
ATK-vastaava Timo Koskisen omassa luokassa on yksi itsenäinen Linux Fedora Core 4 PC-kone, jolla Koskinen testaa avoimia musiikkiohjelmistoja, kuten Rosegarden ja Note Edit.
LTSP-järjestelmän hyödyt
Opettajat ja oppilaat ovat ottaneet avoimiin ohjelmistoihin perustuvan työympäristön mielellään vastaan. Tekstinkäsittelyohjelma Abiwordin käytön opettelu ei ole aiheuttanut ongelmia ja opettajia on tarvinnut opastaa lähinnä siinä, miten järjestelmässä tallennetaan tietoja palvelimelle ja miten kansioita luodaan. Pienimmät koululaiset ovat pitäneet erityisesti K-hangman (Hirsipuu) ja muista helppokäyttöisistä avoimista opetusohjelmista. Internetin käyttö on myös sujunut koululla hyvin.
Linuxiin ollaan koululla tyytyväisiä ja sitä tullaan käyttämään jatkossakin. Suunnitteilla on myös LTSP-järjestelmän käyttöönotto viereisessä Anttilan yläkoulussa.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Toukokuussa 2006 Tytyrin koulun LTSP-palvelin vioittui. Kesällä 2006 on tarkoitus tutkia vian aiheuttaja ja saada LTSP-luokka syksyksi entistä ehompaan käyttöön.
Kustannuksista
Tytyrin koulun LTSP-luokassa on yhteensä 20 ohutta päätettä, joista puolet ovat koulun vanhoja laitteita. Uusia ohuita päätteitä on hankittu 10 kappaletta (n. 170 €/pääte) ja litteitä näyttöjä saman verran (n. 200 €/näyttö). Palvelimineen ja päätteineen koulun LTSP-järjestelmän laitteiden hankintahinta oli noin 6500 €. PC-keskeisen kaupallisiin ohjelmistoihin perustuvan samankokoisen järjestelmän laitteiden hankintahinta olisi ollut puolestaan noin 13 000 €. Hankintakustannuksissa saatiin avoimiin ohjelmistoihin perustuvalla palvelinkeskeisellä järjestelmällä aikaan noin 6500 € säästöt. Toteutustyössä käytettiin kunnan omaa henkilökuntaa.
Kuva 5. Kuvakaappaus Tytyrin koulun työpöydästä.
Koulun yhteyshenkilö
ATK-vastaava Timo Koskinen timo.koskinen ÄT lohja.fi
Case 6: Hollola
Hollola on Lahden seudulla sijaitseva noin 22000 asukkaan kunta. Kunnan kouluverkko muodostuu 10 alakoulusta, 1 yläkoulusta ja 1 lukiosta.
Taustaa
Hollolan lukio on luokaton, nuorisoasteen koulutuskokeilussa mukana oleva lukio ja siellä opiskelee 270 oppilasta 23 opettajan johdolla. Hollolan lukio on ympäristösertifioitu oppilaitos ja sen painopistealueina ovat viestintä ja kansainvälisyys.
Ennen LTSP-järjestelmän käyttöönottoa lukion tietokonejärjestelmä koostui kahdesta tietokoneluokasta, jossa toisessa oli käyttöjärjestelmänä Windows98 ja toisessa luokassa osassa tietokoneista Windows98 ja osassa Windows XP. Koulun tietoverkko muodostui avoimesta oppilasverkosta ja suljetusta hallinnon verkosta.
Koulun LTSP-järjestelmä
Avoimiin ohjelmistoihin perustuva LTSP-järjestelmä hankittiin Hollolan lukioon keväällä 2004. Tärkeimpinä syinä avointen ohjelmistojen käyttöönotolle lukion rehtori listaa kustannustekijät sekä ohjelmistovaihtoehtojen tarjoamisen opiskelijoille. Asennuspalvelu ja järjestelmän pystytys hankittiin ulkoisesti palveluna yhden miehen yritykseltä, joka oli rakentanut vastaavan järjestelmän Haminan ammatilliseen oppilaitokseen. Sama yritys huolehtii myös lukion LTSP-järjestelmän päivityksistä.
Tällä hetkellä koululla on käytössä hallinnon koneet mukaan lukien lähes 100 konetta. Windows XP –käyttöjärjestelmällä varustettujen kannettavien tietokoneiden määrä luokissa lisääntyy jatkuvasti. Koulussa on kaksi tietokoneluokkaa (Windows XP ja Windows98 -koneita turvakorteilla). Linux-päätteitä on sijoitettu luokkiin ja koulun käytäville.
Ubuntu Linuxin lisäksi lukion atk-järjestelmässä käytetään myös muita avoimia ohjelmistoja. Hollolan lukiossa oli aikaisemmin käytössä Microsoft Office, mutta sen käyttö lopetettiin kokonaan keväällä 2006 koulun siirtyessä OpenOfficen käyttöön. Selainohjelmistona käytetään Mozilla Firefoxia, julkaisuohjelmistona Scribusta ja avoimen sähköpostiohjelma Thunderbirdin käyttö on yleistymässä. Koulun verkko-opiskelu toteutetaan avoimen verkko-oppimisympäristö Moodlen avulla. Koulun Windows-koneissa käytetään samoja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuin LTSP-järjestelmässä.
LTSP-järjestelmän ylläpito on koostunut lähinnä käyttäjätunnusten rekisteröinnistä ja poistamisesta. Syksyllä 2006 lukiossa siirryttiin keskitettyyn käyttäjienhallintaan, joka vähensi tarvittavan ylläpidon määrää. LTSP-palvelin sammutetaan lomien ajaksi ja ohuissa päätteissä on vuorokausikello, joka sammuttaa ne yöksi.
Opettajat käyttävät LTSP- päätteitä lähinnä sähköpostien lukemiseen ja Internetin selaamiseen. Tulostus hoidetaan erilliseltä Linux-koneelta, jossa on käytössä samat ohjelmistot kuin LTSP-järjestelmässä. Avointen ohjelmistojen käyttökoulutusta ei ole opettajille järjestetty lukuun ottamatta kahta koulutuspäivää verkko-oppimisympäristö Moodleen liittyen. Lisäksi lukion rehtori sekä atk-tuesta vastaava tietotekniikan opettaja ovat suorittaneet 5 op laajuisen Linux ja avoin lähdekoodi –koulutuksen.
Oppilashallintojärjestelmän tunnukset toimivat myös LTSP-päätteissä. Käytäväkyselyiden mukaan opiskelijat suhtautuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin melko neutraalisti. Lukion rehtorin mukaan kukaan ei kiinnitä koneisiin mitään huomiota, kun koneita on ja kaikki tarvittava niissä toimii. Koneita käytetään, kun niitä tarvitaan. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Hollolan lukiossa tytöt ovat innokkaampia ja ennakkoluulottomampia avointen ohjelmistojen käyttäjiä kuin pojat.
LTSP-järjestelmän hyödyt
Hollolan lukio on ympäristösertifioitu oppilaitos, jonka kaikessa toiminnassa tulee näkyä taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävä kehitys. Avoimiin ohjelmistoihin perustuva LTSP-järjestelmä nähdäänkin osana kestävään kehitykseen tähtäävää toimintaa - avoimet ohjelmistot vähentävät ohjelmistopiratismia ja LTSP-järjestelmän avulla voidaan pidentää tietokoneiden elinkaarta käyttämällä hyödyksi jo käytöstä poistettuja vanhoja tietokoneita. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ideologia (yhdessä tekeminen ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua) palvelee myös osaltaan lukion kestävän kehityksen teemaa.
Lukion rehtorin mukaan LTSP-järjestelmä on mahdollistanut koulun laitekapasiteetin lisäämisen yksinkertaisella ja kustannustehokkaalla tavalla. Järjestelmän ylläpito on ollut helppoa, kun ylläpitotoimet koostuvat lähinnä käyttäjätunnuksien päivittämisistä ja tarvittaessa palvelinta voidaan hallita ja päivittää myös etänä.
LTSP-järjestelmän ongelmia
Vakavia ongelmia LTSP-järjestelmän osalta ei lukiossa ole ilmennyt. Joitakin pieniä ongelmia on ollut, mutta ne ovat vähentyneet avointen ohjelmistojen uusien versioiden myötä.
Kustannuksista
LTSP-järjestelmän hankintakustannukset keväällä 2004 muodostuivat asennustyön kustannuksista (50 euroa/pääte) sekä palvelimeksi hankitusta yhdestä ajanmukaisesta PC-laitteesta. Järjestelmään asennettiin noin 20 ohutta päätettä, kaikki käytöstä poistettuja vanhoja PC-laitteita, jolloin järjestelmän asennustyön kokonaishinnaksi tuli noin 1000 euroa. Kesällä 2006 LTSP-järjestelmään hankittiin lisäpalvelimeksi hiukan tavallista pöytämikroa järeämpi laite. Samalla vanhimmat (yli 10 v vanhat) mikrot siirrettiin sähkö- ja elektroniikkaromuksi.
Kuva 6. Kuvakaappaus Hollolan lukion työpöydästä.
Koulun yhteyshenkilö
Rehtori Kimmo Laitinen e-mail: kimmo.laitinen ÄT hollola.fi
Yhteenveto
Miksi avoimet ohjelmistot ja LTSP?
Kustannussäästöt
Suomalaiset esimerkkitapaukset ovat osoittaneet, että avointen ohjelmistojen ja palvelinkeskeisen järjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa kouluissa merkittäviä taloudellisia etuja: säästöjä niin ohjelmisto- kuin laitehankintakustannuksissa. Koulujen määrärahojen vähennykset vaikuttavat osaltaan siihen, että avoimiin ohjelmistoihin perustuvat ratkaisut kiinnostavat yhä enemmän.
Ylläpito
Palvelinkeskeisen järjestelmän ylläpitoon kuluu vähemmän aikaa ja rahaa, kun ohjelmistojen asennukset ja päivitykset tehdään vain palvelimelle.
Tarpeenmukaisuus
Avoimuus ja palvelinkeskeinen järjestelmä tuovat joustavuutta koulujen tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmään: järjestelmän laajentaminen ja muokkaaminen koulujen yksilöllisten tarpeiden mukaan on mahdollista.
Tietoturva
Tietoverkkojen, internetin ja sähköpostin käyttö ovat nykypäivää suomalaisissa kouluissa, samoin kuin tietoturvaan liittyvät uhat, kuten tietokonevirukset. Linuxia käyttävissä kouluissa virukset eivät ole kuitenkaan tuottaneet harmia. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovatkin turvallinen vaihtoehto, koska Linux-käyttöjärjestelmää uhkaavia viruksia on olemassa hyvin vähän.
Opetus
Koska avoimen lähdekoodin lisenssi antaa mahdollisuuden kopioida, muokata ja jakaa ohjelmistoja vapaasti, koulun henkilökunta ja oppilaat voivat rajoituksetta asentaa koulun käytössä olevat ohjelmistot myös omille kotikoneilleen. LTSP-järjestelmä mahdollistaa myös etäkäytön, jolloin käyttäjä voi kirjautua sisään omalle työpöydälleen kotikoneeltaan. Siisti ja tarvelähtöinen oma työpöytä helpottaa myös omalta osaltaan opiskelua.
Avointen ohjelmistojen käyttö monipuolistaa oppilaiden taitoa ja tietämystä tieto- ja viestintätekniikan saralla. On tärkeää, että käyttäjät voivat valita ohjelmistonsa tarpeen, ei yksipuolisen kokemuksen perusteella. Kouluilla on tässä tärkeä rooli: kasvaako nykypäivän oppilaista tulevaisuudessa ainoastaan yhden ohjelmistotuottajan tietokoneohjelmistoihin tottuneita käyttäjiä vai kasvaako heistä kriittisiä ohjelmistojen kuluttajia, jotka kykenevät tekemään tietoisia valintoja eri vaihtoehtojen välillä?
Rajoituksia
Yhteensopivuus
Hankalimmaksi ongelmaksi kouluissa koetaan yhteensopivuusongelmat Windows-sovellusten ja Linux-käyttöjärjestelmän välillä. Tästä johtuen jotkut ennen käytössä olleet opetusohjelmat eivät välttämättä toimi LTSP-järjestelmässä. Ratkaistavissa olevia ongelmia on myös raportoitu USB-muistin, digikameroiden ja tulostimien käytön yhteydessä.
Muita rajoituksia
LTSP-järjestelmän ohuissa päätteissä ei ole lähtökohtaisesti äänitukea. Järjestelmän muokattavuus kuitenkin mahdollistaa äänituen rakentamisen: Jämsässä ohuisiin päätteisiin on saatu äänet mukaan. Ohuissa päätteissä ei voi tällä hetkellä käyttää CD/DVD-levyjä.
Lähteet
Tietoa avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ja LTSP-ratkaisun käyttöönottoon liittyvistä eduista ja ongelmista on kerätty epämuodollisten haastattelujen ja sähköpostikyselyiden avulla Kangasalan, Noormarkun, Lohjan, Vihdin, Hollolan ja Jämsän koulujen atk-opettajilta ja rehtoreilta vuoden 2006 aikana.
Lisäksi tietoa on hankittu seuraavista lähteistä (linkkien toimivuus tarkistettu 27.9.2006):
Avoin lähdekoodi satakuntalaiseen koulumaailmaan, tietoa LTSP:sta suomeksi: http://www.antarktis.fi/
COSS: Uutinen Vihdin tapauksesta: http://www.coss.fi/fi/ajankohtaista/opinsys-toteutti-linuxia-hyodyntaen-vihdin-koulutoimen-tyoasemaratkaisun.html
COSS: Vitikkalan koulun LTSP-ratkaisun case-esittely: http://www.coss.fi/fi/caset/vitikkalan_ltsp.html
LTSP: http://www.ltsp.org/ (englanninkielinen)
Noormarkun LTSP-projektin kotisivut: http://edu.noormarkku.fi/ltsp/index.html
Sektori: Uutisointi Suoraman koulun tapauksesta: http://sektori.com/uutiset/6915/suoraman
Vihdin koulutoimen edustajien (Juha Ängeslevä ja Timo Tuomi) esitys ITK-konferenssin Open forumilla 7.4.2006 Hämeenlinnassa: http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk06/foorumit/angesleva_tuomi.pdf
